Luku 1. Kommentaari
(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Mark. 1:1-45)
1. Evankeliumi Markuksen mukaan
Markus ei kirjoita mitään Jeesuksen syntymästä eikä hänen sukutaulustaan, kuten Matteus ja Luukas. Hän painottaa kuitenkin näiden kummankin tavoin jo alusta lähtien Jeesuksen jumaluutta. Markus esittää Jeesuksen Jumalan palvelijana.
Johannes Kastajan toiminta
2.Toinen jae puhuu Jesajan ennustuksen täyttymisestä, Herrasta, joka on tuleva. Tähän on oikeastaan yhdistetty kaksi raamatunkohtaa, Jes 40:3 ja Mal 3:1. Painopiste ei ole Vanhan testamentin kuvauksessa, vaan ennustuksen täsmällisessä toteutumisessa. Ottamatta lukuun 15:28:aa tämä on ainoa kerta, jolloin Markus itse lainaa profeetan sanaa evankeliumissaan. "Sinun edelläsi" kuvaa Johanneksen ja Messiaan välistä läheistä yhteyttä.
3."Huutava" tarkoittaa kovalla äänellä huutamista, kuuluvasti ja eläytyvästi puhumista sekä myös lukemista. Jumalan oma sydän oli mukana tässä sanomassa.
4.Jordanin laakson alaosa kuuluu autiomaa-alueeseen. Sekä Vt:ssa että Ut:ssa sitä kutsutaan autiomaaksi. Johannes, joka oli sukua Jeesukselle ja kuusi kuukautta häntä vanhempi, ei pysytellyt koko aikaa samalla paikalla, vaan oli enimmäkseen Jordanin läheisyydessä Jerikon tienoilla. Hän kehotti parannukseen synnistä ja uskomaan häneen, joka oli tuleva, Jeesukseen. Se, että hän kastoi, ei ollut uutta juutalaisille. Oli tavallista, että juutalaiseen uskoon kääntyvät pakanat kastettiin proselyyttikasteella. Uutta Johanneksen kasteessa oli se, että juutalaisetkin piti kastaa. Kaste oli merkki ja vertauskuva sanomasta, jota hän julisti ja jonka kastettavat ottivat vastaan.
5.Ellei sanoja "koko" ja "kaikki" voida ymmärtää aivan kirjaimellisesti, ne joka tapauksessa merkitsevät enemmän kuin paljon - suurinta osaa asukkaista. Verbi "ekporeuomai" »vaelsivat» imperfektimuodossa kertoo liikkumisesta, joka jatkui lakkaamatta. Ne, jotka tunnustivat "(homologeè)" syntinsä, kastettiin. Tunnustaminen on oikeastaan asian myöntämistä ulkopuolisen kannalta, henkilö ei siis vain myönnä tehneensä syntiä, vaan hän on samaa mieltä Jumalan kanssa. Se tarkoittaa suhtautumista syntiin Jumalan tavalla ja sen mukaisesti toimimista.
6.Sekä vaatteet että ravinto olivat autiomaaelämään soveltuvia. Johannes eli autiomaassa ja järjesti olonsa sen mukaan. Hänen yllään ei ollut kamelinnahka, vaan kamelinkarvoista kudottu vaate. 3 Moos 11:22-23:n nojalla oli luvallista syödä heinäsirkkoja, mutta vain kaikkein köyhimmät söivät niitä. Samassa autiomaassa Eliakin oli vaeltanut, ja Johannes muistutti tätä profeettaa. Vrt. 2 Kun 1:8 ja Sak 13:4.
7.Sanaa »saarnata», "kêryssè", käytettiin, kun airut ilmoitti kuninkaan saapuvan. Johannes oli väkevä, ja hän oli siitä myös hyvin tietoinen. Mutta hän tiesi, että hänen jäljessään tuleva oli väkevämpi - ja kuitenkin hän kutsui häntä Jumalan Karitsaksi (Joh 1:29). Orjan tehtävä oli kantaa herransa kenkiä tai riisua ne hänen jaloistaan. Kenkä oli usein pelkkä antura, joka oli hinnoilla sidottu jalkaan. Ks. Matt 3:11. Johannes asettui orjan asemaan. Johannes Kastajalla oli rajaton luottamus häneen, joka oli tuleva hänen jäljessään, ja hän oli varma omasta tehtävästään. Kun kaikki kansa tuli hänen luokseen (j. 5), hän tunnusti oman toimintansa olevan vähem-
8.Johannes ikään kuin sanoo: Kun on kysymys minusta ja Jumalan minulle antamasta vallasta, niin minä kastan vedellä, mutta hän ... Tämä lupaus täyttyi ensi kerran helluntaipäivänä. Hengen vuodatus tuli olemaan luonteenomaista Messiaan ajalle, mikä käy selvästi ilmi myös Vt:n häntä koskevista ennustuksista. Ks. esim. Jes 44:3; Hes 36:26 s.; Jooel 2:28.
Jeesuksen kaste
9.Vaikkakin Jeesus oli synnitön, hän samastui niihin ihmisiin, joita hän oli tullut pelastamaan, Matt 1:21. Jeesuksen pukeutuessa ihmisen hahmoon hän ei aliarvioinut eikä hylännyt Jumalaa, vaan korotti ihmisen. Jeesukselle kaste merkitsi vihkiytymistä. Se oli alkuna hänen julkiselle toiminnalleen. Jeesus oli noin kolmikymmenvuotias (Luuk 3:23). Siinä iässä leeviläiset astuivat palvelustehtäväänsä. Ks. Matt 3:13 s. Kun Markus selittää Nasaretin sijaintia, tämä viittaa siihen, että hän kirjoitti erityisesti pakanoille, jotka eivät tunteneet Israelin maantietoa.
10.Markus käyttää voimakkaampaa ilmaisua kuin Matteus ja Luukas. Sana "skhidzè" tarkoittaa 'jakamista rikki repimällä'. Sana »skisma» on johdettu tästä. Sanaa on käytetty evankeliumeissa yhdeksän kertaa, ja se tarkoittaa aina rikkoutumista. Tässä täyttyy Vt:n ennustus, Ps 45:8; Jes 61:1. Vrt. Apt 10:38. Hänen, joka kastaa Pyhällä Hengellä, oli itsensä otettava vastaan Henki. Jumala sanoi ja niin tapahtui. Henki liikkui vetten päällä. Uusi luomus Kristuksessa oli astuva esiin. Sana "heti, kohta" on luonteenomainen Markukselle. Hän käyttää sitä evankeliumissaan 41 kertaa.
11.Ääni oli selvä ja kirkas. Ääni ei sanonut: Sinusta on tullut minun Poikani, vaan sinä olet minun Poikani. "Mielistynyt, eudokeè" sanasta "dokeè", 'olla jotakin mieltä, ajatella, pitää jonakin'. Kun sanaan lisätään "eu", siihen liittyy ajatus jostakin hyvästä, mihin ollaan tyytyväisiä.
Jeesuksen kiusaukset
12.Jeesusta ei ajettu autiomaahan vasten tahtoaan, vaan hän lähti hänessä asuvan Hengen vaikutuksesta. Kasteen ja kiusauksen läheistä yhteyttä kuvaa se, että ne esitetään perätysten, »kohta». Ei ole epätavallista, että suurten hengellisten kokemusten jälkeen saa kokea kiusauksia ja pahoja juonitteluja. Vrt. Elia, 1 Kun 19:4 s. Tässäkin Markus käyttää voimakkaampaa sanontaa kuin muut synoptikot. "Ajoi, ekballè", tarkoittaa oikeastaan 'ulos heittämistä'. Sama sana esiintyy jakeissa 34 ja 43.
13.Ainoastaan Markus mainitsee pedot, joko korostaakseen sitä, että koko luomakunta oli alistettu hänen valtansa alle, eläimetkin (Job 5:22; Jes 11:6-9), tai tuodakseen esiin hänen syvän alennustilansa. Luultavimmin tässä halutaan painottaa jälkimmäistä ajatusta. Jeesus oli sekä kaikkein alhaisimpien että ylhäisimpien olentojen keskellä - petojen ja enkelien joukossa. Siihen aikaan tällä alueella oli paljon erilaisia eläimiä, karhuja, sakaaleja, susia, leopardeja, hyeenoja ym. Saatana kiusasi ensimmäistä Aadamia paratiisissa, viimeistä autiomaassa. Seuraukset muodostuivat varsin erilaisiksi. Hän, jolla oli lähes rajaton vapaus syödä, lankesi, mutta hän, joka näki nälkää, voitti. Saatana kiusaa kaikenlaisissa olosuhteissa.
Jeesus aloittaa toimintansa
14.Johanneksen vangitsemismääräyksen antoi Herodes Antipas. Myöhemmin Johannes mestattiin vankilassa, vrt. Matt 14:3 s. Edelläjuoksijan vangitseminen ei estänyt Mestaria toimimasta. Jeesuksen kasteen ja hänen Galilean toimintansa välisestä ajasta Markus ei kerro mitään. Ks. Joh 1:19 - 4:42. Jumalan valtakunnan evankeliumi on kaiken kristillisen julistuksen perusta.
15.Jumalan valtakunta ei ole mikään maantieteellinen alue. Se ilmaisee sekä tilaa että tapahtumista. Jumalan valtakunta on siellä, missä Jumala hallitsee. Täyttyneestä ajasta ks. Gal 4:4 ja Hebr 9:26. Jeesuksen julistamaan evankeliumiin sisältyi aina kehotus parannukseen.
Jeesus kutsuu opetuslapsia
16.Simon Pietari ja Andreas olivat aiemmin olleet yhteydessä Jeesukseen, he tunsivat hänet ja uskoivat häneen. Nyt heidät samoin kuin toinen veljespari (j. 19) kutsuttiin pysyvään opetuslapseuteen. "Heittävän verkkoa". Kreikassa sana »verkko» on joissakin käsikirjoituksissa jätetty pois, koska se sisältyy verbiin.
17.Aloitteen teki Jeesus, eivät opetuslapset. Jeesuksen seuraamiseen kuuluu, että on katkaistava kaikki siteet tullakseen Mestarin palvelijaksi.
18."Seurasivat (akolçtheè)" on johdettu sanasta, joka merkitsee »kulkea samaa tietä». Se kuvaa itsensä antamista. Ks. Matt 8:22 ja Luuk 9:61. Kun he Jeesuksen käskystä jättivät kaiken, mitä he omistivat ja luopuivat ammatistaan kalastajina, se herätti epäilemättä huomiota heidän ystäviensä keskuudessa, jotka eivät tunteneet Jeesusta. Heitä pidettiin varmasti vastuuntunnottomina ja helposti johdettavina.
19.Jeesus ei kutsu opetuslapsiaan niinkään sen perusteella, mitä he ovat, vaan katsoen sitä, mitä heistä on tuleva. Hän näki näissä kalastajissa mitä suurimmat mahdollisuudet. Sebedeus mainitaan yksin tämän ainoan kerran evankeliumeissa, muualla aina poikiensa yhteydessä. Hänen vaimonsa nimi oli Salome (Matt 27:55-56 ja Mark 15:40). Se, että Sebedeuksella oli palkkatyövoimaa, osoittaa, että hän ei voinut olla köyhä mies, vaikkakaan sen ei tarvitse tarkoittaa hänen olleen rikas. Poikien lähtö merkitsi hänelle ehkä uhrausta, mutta hänen ei kerrota vastustelleen.
Jeesus parantaa riivatun
21.Gennesaretin järven pohjoispäässä oleva Kapernaum oli yksi Galilean tärkeimmistä kaupungeista. Kaupungissa oli nähtävästi vain yksi synagooga, (j. 23), ja tämä oli erään roomalaisen sadanpäämiehen rakennuttama, Luuk 7:2 s. Ketä tahansa saatettiin pyytää puhumaan synagoogassa, ks. Apt 13:15. Synagooga oli tarkoitettu ensi kädessä opettamistarkoitusta varten. Jumalanpalvelus jakautui kolmeen osaan: rukoukseen, kirjoitusten lukemiseen ja luetun selittämiseen. Siihen ei kuulunut musiikkia, laulua eikä uhreja. Jerusalemin temppeli oli palvontaan ja uhraamiseen tarkoitettu paikka. Oli ainoastaan yksi temppeli, mutta joka kylässä ja kaupungissa oli synagoogia. Määräysten mukaan synagooga oli rakennettava paikkakunnalle, missä oli kymmenen juutalaisperhettä.
22.Jeesus tuli suoraan Jumalan lähettämänä, ei niin kuin heidän kirjanoppineensa, jotka vain selittivät sitä, mitä muut jo aikaisemmin olivat sanoneet. Jeesuksen jumaluus ilmeni kaikessa, mitä hän teki. "Olivat hämmästyksissään (ekplêssè)" on hyvin voimakas ilmaisu. Suureen ihmetykseen oli "syynä" hänen opetuksensa, ei pelkästään tapa, jolla hän toi sen esiin tai merkit, jotka sitä seurasivat. "Valta (eksçsia)", auktoriteetti, arvovalta, oikeus. Sanaa käytettiin vallasta, jonka voi saada toiselta, mutta myös ihmisen omasta vallasta ja oikeudesta. Tässä sitä käytetään vallasta, joka Jeesuksella oli itsessään.
23.Huutaminen korostaa pelkoa, jota riivaaja tunsi Jeesuksen lähellä.
24.Huuto ei ollut paranemis- tai vapautumisrukous, vaan pyyntö saada olla rauhassa. Jeesuksen pyhyys kiusasi saastaista henkeä. On mahdollista, että tämä riivattu kävi tavallisesti synagoogassa, mutta että saastainen henki ei ollut aikaisemmin ilmaissut itseään. Jeesuksen läheisyys veti sen esiin. Siellä, missä Jumalan totuus ja pyhyys ilmestyvät, myös paha herkästi ilmaisee itsensä. Pahan hengen vallassa oleminen eroaa henkisestä sairaudesta esim. siinä, että riivattu osoittaa ymmärtävänsä hyvin, kuka Jeesus on, vrt. 3:11; Matt 8:29; Apt 16:17. Näistä Raamatun kohdista käy selvästi ilmi, että tiedon antavat pahat henget.
25.Tässä käytetään samaa sanaa kuin Jeesuksen tyynnyttäessä myrskyn (4:39) - "fimoè". Sana merkitsee oikeastaan 'asettaa kuonokoppa'. Ks. Matt 22:12. Jeesus ei tahtonut ottaa vastaan minkäänlaista kiitosta paholaisen puolelta. Hän ei koskaan koskettanut riivattua vapauttaakseen tämän. Sana riitti.
26.Henki kouristi miestä, ikään kuin se olisi halunnut repiä hänet kappaleiksi. Saastaisella hengellä ei ollut tarkoitus jättää miestä vapaaehtoisesti. Kouristaminen viittaa siihen, että se olisi halunnut olla tässä »asunnossa», mutta se oli täysin voimaton Jeesuksen edessä. Vertaa, niitä tapahtui riivatulle gerasalaisten alueella, Mark 5:12.
27.Ihme oli kaikkien nähtävissä. Sen ymmärrettiin selvästi liittyvän opetukseen, jota oli kuultu (j. 21). "Käskeä (epitassè)" on sotilaallinen ilmaisu, käskeä, määrätä, järjestää. "Tassè" merkitsee 'taistelujärjestykseen asettamista'.
28.Tapahtumalla oli merkitystä Kapernaumin ulkopuolellakin. Luukas kirjoittaa (4:37) maineen hänestä levinneen kaikkialle ympäristön seutuihin, Matteus (4:24) koko Syyriaan.
Jeesus parantaa Pietarin anopin
29.Juutalaisen tavan mukaan sapatin pääateria syötiin yleensä välittömästi synagoogan jumalanpalveluksen jälkeen kuudennella hetkellä, puolenpäivän aikaan. Tuona päivänä sen piti tapahtua Simonin ja Andreaan kodissa. On mahdollista, että Andreas asui naimisissa olevan veljensä luona. Alun perin molemmat olivat asuneet Beetsaidassa. Ehkä Pietari muutti anoppinsa taloon avioituessaan.
30.Ennen kuin he kertoivat sairaalle Jeesuksesta, he puhuivat Jeesukselle sairaasta. Ehkä he pyysivät anteeksi, että hän ei ollut paikalla, mutta heillä oli varmasti myös usko, että Jeesus voisi auttaa häntä. Sana "kuume (pyretos)" on kreikan sanasta »tuli» johdettu substantiivi. Luukas kertoo (4:38) hänen sairastaneen kovaa kuumetta. Hän oli liian heikko kyetäkseen itse puhumaan puolestaan.
31.Kun Pietarin anoppi parani, hän ei ollut väsynyt, kuten potilas yleensä on kovan kuumeen jälkeen, vaan täydellisesti toipunut.
Jeesus parantaa sairaita
32.Päiväsaikaan ei voitu kantaa sairaita Jeesuksen luo. Se olisi merkinnyt sapattikäskyn rikkomista. Sapatti kesti noin kello kuudesta perjantai-iltana kuuteen lauantai-iltana, mutta koska ei ollut kelloa, noudatettiin käskyä, jonka mukaan sapatti oli ohi, kun taivaalla näkyi kolme tähteä. Huhu oli levinnyt kaikkialle kaupunkiin, ja ihmisiä virtasi paikalle. Kreikan kielen verbimuoto sisältää merkityksen, että heitä tuli jatkuvasti, keskeytymättä.
34.Jeesuksella, Jumalan Pojalla, oli valta, joka voitti kaikki pahat voimat. Hän pystyi ajamaan ulos saastaiset henget ja määräämään niitä. Luuk 4:40n mukaan Jeesus laski kätensä heidän jokaisen päälle, mikä osoittaa hänen kohdelleen jokaista henkilökohtaisesti, ja hän jatkoi sitä varmasti myöhäiseen iltaan saakka. Sairaat ja riivatut erotetaan selvästi toisistaan, Matt 8:16. Se, että hän paransi »monta», ei tarkoita sanan »kaikki» heikompaa muotoa, vaan kuvaa sitä, että siellä tapahtui paljon, paikalla oli monia.
Jeesus laajentaa toimintaansa
35.Edellinen päivä oli ollut Jeesukselle hyvin rasittava, mutta hän ei sen vuoksi nukkunut pitkään seuraavana aamuna. Auringon noustessa tuona aamuna kuten kaikkina muinakin aamuina vanhurskauden aurinko, Jeesus, oli jo ylhäällä. Markus viittaa vain kolme kertaa Jeesuksen rukouselämään evankeliumissaan, ja kaikissa on kysymyksessä yöllinen rukous. Ensimmäinen on evankeliumin alussa (1:35), toinen keskivaiheilla (6:46) ja viimeinen lopussa (14:32 s.). Rukous ilmaisee mitä syvintä riippuvuutta, ja jos Mestarin oli välttämätöntä rukoilla, niin opetuslapsille se on sitäkin tärkeämpää. Suuri työtaakka ei ole mikään puolustus rukoilemattomuudelle. Pikemminkin päinvastoin. "»kun vielä oli pimeä»", kirjaimellisesti »yöllä». Oli neljäs yövartio, kello kolmen ja kuuden välillä aamulla.
36.Simon ja hänen ystävänsä ehkä pelkäsivät Jeesuksen lähteneen jonnekin muualle, ja riensivät kiireesti "(katadièkè" sanasta "dièkè", 'ajaa takaa') hänen jälkeensä. Jeesus ei nuhdellut heitä, vaikka he keskeyttivät hänen rukouksensa. "»Ne, jotka olivat hänen kanssaan»" olivat epäilemättä Simonin veli Andreas ja toinen veljespari Jaakob ja Johannes. On mahdollista, että mukana oli muitakin, joihin he olivat vaikuttaneet, vrt. Luuk 4:42.
37.Todellinen opetuslapsi tietää aina, mistä hän löytää mestarinsa. Tässä painotetaan erityisesti sanaa »sinua». Kansa etsi Jeesusta, ei vain hänet tavanneita ihmisiä, jotka voivat kertoa hänestä.
38.Jeesus ei asettunut asumaan Kapernaumiin tunnettuna parantajana. Hänellä oli paljon suurempi tehtävä suoritettavanaan. Hän oli tullut etsimään ja pelastamaan kadonneita sekä sovittamaan synnin kuolemallaan.
39.Tämä yksi ainoa jae kattaa nähtävästi viikkoja tai kuukausia kestäneen toiminnan. Jeesus täytti koko ympärillä olevan alueen synagoogat voimalla ja siunauksella ja loi uutta elämää synagoogan jumalanpalvelukseen. Yleensä siinä olivat voimassa fariseusten ja kirjanoppineiden säännöt ja määräykset.
Jeesus parantaa pitalisen
40.Merkillepantava seikka tässä on se, että pitalinen uskalsi tulla Jeesuksen luo, vieläpä kaupungissa (Luuk 5:12). Tämä tapahtui sapatinpäivänä Jeesuksen pidettyä vuorisaarnansa, Matt 8:1-4. Lääkäri Luukas kuvailee miehen sairautta tarkemmin. Hän sanoo, että mies oli kauttaaltaan pitalissa, 5:12. Sairaus oli siis levinnyt koko ruumiiseen, päästä jalkoihin saakka.
41.Yksistään pitalisen koskettaminen teki ihmisestä saastaisen, mutta Jeesus ei tullut siitä saastaiseksi. Hänellä oli suurempi valta kuin sairaudella. Siitä oli varmasti kauan, kun kukaan oli koskettanut tuota pitalista.
42.Jeesus voi, mitä hän tahtoo. Hänen tahtonsa on hänen kaikkivaltiutensa. Toiset voivat tehdä ihmeitä hänen nimessään ja hänen voimansa kautta, mutta hänellä on tämä voima itsessään. Sana »kohta» korostaa sitä, että terveeksitekemisen oli jumalallista alkuperää. Jeesuksella oli voima, jonka tähden sairauden oli poistuttava, ja täydellinen parantuminen oli todellisuutta samassa silmänräpäyksessä.
43."»Laski hänet menemään» (ekballè)", heitti hänet ulos, lähetti hänet. Sanat ilmaisevat voimakasta liikettä ja kuvaavat nopeaa muutosta hellästä säälistä ankaraksi kehotukseksi. Jeesus pelkäsi, että mies kävisi liian innokkaaksi kiitollisuudessaan ja aiheuttaisi sillä väärää kansansuosiota. Hän ei halunnut itselleen parantajan mainetta.
44.Uhrista, johon Jeesus tässä viittaa, kerrotaan 3 Moos 14:1-32:ssa. Useissa tilanteissa Jeesus antoi saman kiellon muillekin parannetuille (5:43; 7:36; 8:26). Häntä ei kiinnostanut tulla tunnetuksi ihmeiden tekijänä. Jos totuuden asiaa vahingoitetaan puhumalla, on paras vaieta. Jeesus lähetti hänet papin luo, jotta tämä vahvistaisi puhdistumisen tapahtuneen ja hän pääsisi virallisesti terveen kirjoihin.
45.Mies ei luultavasti itse ollut selvillä, miten suuren vahingon hän aiheutti. Jakeessa 39 kerrottu toiminta synagoogissa keskeytyi tämän johdosta. Nasaretista Jeesus oli jo joutunut lähtemään aikaisemmin, Luuk 4:29-30. On ymmärrettävää, että mies oli kiitollinen ja halusi kertoa tapahtuneesta. Mutta puhumalla asiasta laajalti hän rikkoi sitä nimenomaista käskyä vastaan, jonka hän oli Jeesukselta saanut. Se, mitä hän teki kiitollisuudesta ja tietynlaisessa hyväuskoisuudessa, koitui vahingoksi.