LUKU 13. KOMMENTAARI

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Mark. 13:1-34)

1.Emme tiedä, kuka opetuslapsista tämän sanoi, mutta hän puhui kaikkien puolesta, Matt 24:1. Huudahdus ei johdu siitä, että hän olisi vasta nyt nähnyt nämä rakennukset, vaan se oli luonnollinen ja vilpitön ihailun ilmaus. Temppeli luettiin silloin kuuluvaksi myös maailman ihmeiden joukkoon. Sen rakentamisen aloitti Herodes v. 20-19 eKr., eikä se ollut vieläkään valmis. Se sijaitsi Moorian vuoren huipulla ja oli tehty valkoisesta marmorista. Kivet olivat suuria ja raskaita, kukin painoi yli 100 tonnia. Opetuslapset olivat kiinnostuneempia suurista kivistä kuin lesken rovosta. Se hävitys, joka tuhosi muutamia suurimpia temppeleitä Egyptissä ja muissa Lähi-Idän maissa, ei ollut läheskään niin täydellinen kuin se, joka kohtasi Jerusalemin temppeliä. Roomalaisten kymmenes legioona tuhosi tämän loisteliaan rakennuksen maan tasalle ja teki sen niin perusteellisesti, että juutalainen historiankirjoittaja Josefus sanoo: »Kukaan kaupunkiin tulija ei voi uskoa, että se olisi koskaan ollut asuttu.»

Jeesuksen eskatologinen puhe

Tällä kertaa Jeesus ei lähtenyt temppelistä vain yöpyäkseen Betaniassa. Hän jätti sen lopullisesti odottamaan tuomiotaan.

2.Jeesukseen ei tehnyt vaikutusta Pyhän kaupungin suuruus ja loisto. Hän puhui täydellisestä hävityksestä, joka toteutui vuonna 70.

3.Öljymäeltä saattoi helposti nähdä temppelialueelle. Vain Markus mainitsee tässä tilanteessa mukana olleiden neljän apostolin nimet. Nämä kaksi veljesparia olivat ensimmäiset, jotka Jeesus kutsui opetuslapsikseen.

4.Heidän kysymyksensä koski temppelin hävitystä, mutta Jeesuksen opetus ulottui paljon tätä tapahtumaa pidemmälle. Samalla, kun hän kertoi heille jokseenkin lähellä olevista tapahtumista, hän ennusti myös omasta tulemuksestaan ja lopun ajasta.

5.Opetuslasten tuli jatkuvasti olla varuillaan eksytysten johdosta. Näidenkin miesten, jotka olivat saaneet jatkuvaa opetusta ja olleet Jeesuksen seurassa muutaman vuoden ajan, piti valvoa.

6.Vääriä Messias-hahmoja on sukeltanut esiin kaikkina aikoina. Ennen Jerusalemin hävitystä heitä oli suuri joukko, ja Jeesuksen tulemusta edeltävälle lopun ajalle on ominaista sama ilmiö. Nämä messiaat tulevat Jeesuksen sanojen mukaan menestymään, mutta suosio ei ole todiste siitä, että he olisivat oikeita.

7.Sodat eivät sinänsä ole merkki Jeesuksen tarkoittamista tapahtumista, koska niitä on käyty aina. Niistä ei kuitenkaan saanut hämmentyä. Niiden noin 40 vuoden aikana, jotka kuluivat näistä Jeesuksen sanoista Jerusalemin tuhoon, oli Pyhässä maassa oikeastaan koko ajan levottomuuksia. Kapinat ja alituiset selkkaukset roomalaisten kanssa lopulta johtivatkin suureen juutalaissotaan.

8.Kuten lapsen synnyttämisessäkin, tuska on yltyvä, kunnes Herra tulee. Sana "mellakoita" puuttuu monista käsikirjoituksista. Luukas mainitsee myös kulkutaudit eli ruton ja pelottavien merkkien esiintymisen (21:11). Ennustukset Jerusalemin hävityksestä ja Jeesuksen tulemuksesta niveltyvät niin läheisesti yhteen, että niitä saattaa olla vaikea erottaa toisistaan, mutta paikallisesti rajoittunut ilmiö tulee saamaan lopun aikana maailmanlaajuisen merkityksen.

9."Oikeuksiin (synedrion)" on sana, jota käytettiin myös juutalaisissa kaupungeissa olevista paikallisista oikeusistuimista. Synagooga langetti tuomiot uskon kysymyksissä, synedrion siviilioikeudellisissa asioissa. Paavalin täytyi astua maaherrojen Feeliksin ja Festuksen, samoin kuningas Agrippan (Apt 26) ja keisari Neron (2 Tim 4:16) eteen. Jakeessa 5 Jeesus antoi opetuslapsille erityisen varoituksen. Nyt seuraa uusi varoitus, mutta tällä kertaa se ei koske eksytyksiä. Heidän tulee olla valmiita siihen, että heidän suhteensa Kristukseen tuo mukanaan kärsimyksiä ja koettelemuksia vihamielisen esivallan taholta.

10.Evankeliumi oli julistettu koko roomalaisessa maailmassa ennen Jerusalemin hävitystä, mutta jakeella on epäilemättä laajempi merkitys. Se tarkoittaa myös lopunaikaa.

11.He eivät tiedä, mistä heitä syytetään, mutta Jumala varustaa heidät vastauksella, joka sopii heidän tilanteeseensa. Tässä ei puhuta tavallisesta julistustyöstä, vaan tuomioistuimen edessä puolustautumisesta.

12.Tässä ei tarkoiteta vain viranomaisten alulle panemaa, vaan myös henkilökohtaisella tasolla tapahtuvaa vainoa. Ulkoinen vaino, jonka viranomaiset tai viholliset saavat aikaan, ei ole läheskään niin katkeraa kuin ystävien ja perheenjäsenten taholta tuleva. Tähänkin koetukseen Jeesuksen opetuslasten pitäisi varautua.

13.Viha opetuslapsia kohtaan on maailmanlaajuista. Sana "kaikki" tarkoittaa tässä kansoja yleensä. Vahvana pysyminen on enemmän kuin eloon jääminen, se merkitsee uskollisena pysymistä (Luuk 21:19). Sanan "vihata" kieliopillinen muoto osoittaa, että viha ei ole vain kerran esiintyvä, vaan jatkuva. Syy vihaan on, että he ovat kristittyjä, eikä siinä näin ollen ole mitään hävettävää (1 Piet 4:16). "Vahvana pysyminen (hypomenè)" tarkoittaa oikeastaan 'pysyä alla'. Se vie ajatuksen sellaisen taakan kantamiseen, josta ei voi vapautua. Sanalla on yleensä Ut:ssa tarkoitettu kärsivällisyyttä. Tämä kärsivällisyyden muoto ei tarkoita kohtaloonsa alistumista, vaan se on hyve, johon sisältyy rohkeus ja voima.

14.Katso Matt 24:15, vrt. Dan 9:27; 11:31 ja 12:11. Nyt Jeesus ilmoitti merkin liikkeelle lähtemiseksi. Hän tarkoittaa tässä aivan erityisesti Jerusalemin hävitykseen liittyviä tapahtumia. Historia tietää kertoa, että roomalaisten piirityksen aikana Jerusalemissa olleet kristityt, jotka vain pystyivät, pakenivat kaupungista Pereassa olevaan Pellaan. Tämä kaupunki oli Dekapolin alueella, Gerasan ja Hippoksen välissä. Jerusalemista Pellaan oli noin 160 kilometrin matka. Sanat »joka tämän lukee, se tarkatkoon» ovat evankelistan liittämä lause.

15.Kaikki menettelyohjeet korostavat, että on pidettävä kiirettä. Aikaa ei ole varusteluihin. Joka hetki on oltava valmiina.

16."Vaippaa (himation", lat. "pallium") ei yleensä pidetty pellolla työskenneltäessä.

17.Huudahdussana "voi" ilmaisee tässä sääliä ja myötätuntoa: voi niitä raukkoja!

18.Kaikki on Jumalan kädessä. Hän voi nopeuttaa tai pitkittää asioita. Kun kehotettiin rukoilemaan näin, se merkitsi myös lupausta. Talvi merkitsi sadetta, kylmyyttä ja myrskyä, silloin tällöin jopa lunta Jerusalemin korkeudella. Kaiken tämän vuoksi pako-olosuhteet olisivat paljon hankalammat kuin kesäaikana. Kun pako tuli ajankohtaiseksi, he lähtivät kaupungista lokakuussa, joka oli varsin sopiva aika matkustamiseen. Matteus mainitsee myös sapatin, 24:20. Juutalaisilla ei ollut lupa matkustaa pitkälle sapattina.

19.Tämä suuri "ahdistus" tulee olemaan aivan erityistä hädän aikaa, joka kuuluu lopun tapahtumiin. Silloin raskaat seuraukset kohtaavat pelastuskutsun hylännyttä ihmiskuntaa.

20.Ahdistuksen ajat lyhennetään, ja se johtuu valituista. Juuri tuskan ollessa pahimmillaan Jumala armahtaa. Herra on kaikkivaltias. Hän voi muuttaa ja kääntää aikoja. Armossaan hän myös rajoittaa niitä pahoja päiviä, joita hänen valittunsa joutuvat kestämään.

21.Jeesus piti välttämättömänä toistaa ennustuksen vääristä kristuksista. Heitä tulee olemaan lukuisia, ja heidän jalanjäljissään, kenties heidän edelläkävijöinään, esiintyy vääriä profeettoja. Sana "katso" jakeessa 21 korostaa sitä mielten kiihottamista, joka säestää näitä »ilmestyksiä» suurten kiusausten ja koetusten aikana. Sellaisissa olosuhteissa herkkäuskoisuuskin saa hedelmällisen maaperän. Jerusalemin piirityksen aikana tuli esiin useita messiaita, jotka väittivät, että heidät oli lähetetty vapauttamaan kansaa. Jeesus antaa tämän kehotuksen näin painokkaasti, sillä eksytys on oleva suuri ja nämä väärät profeetat ovat vaarallisia. Se, mikä koski Jerusalemin piiritystä, koskee kristinuskon kaikkia vaiheita, ja erityisen ajankohtaista se tulee olemaan välittömästi Jeesuksen tulemuksen edellä.

24.Ahdistus ei jätä syviä jälkiään vain maan päälle. Tämän kauhistuttavan ajan jälkeen sekä aurinko että kuu pimenevät. 'Tähdet putoavat, ja koko maailmankaikkeus näyttää joutuneen pois radaltaan.

26.Ihmisen Poika, joka oli heidän kanssaan tätä puhuessaan, ilmestyisi toisella tavalla. Hän on sama, mutta hänen toista tulemustaan ei kuitenkaan voida verrata hänen ensimmäiseen tulemukseensa. Toisessa tulemuksessaan hän ilmestyy voimassa ja kirkkaudessa, ensimmäisellä kerralla hän tuli palvelijaksi. Se, että hän tulee "»suurella voimalla ja kirkkaudella»" ei tarkoita vain sitä, että se on sisällisesti hänessä, vaan että hän tulee suuren kirkkauden ja voiman näkyvien todisteiden saattamana. Sana "silloin" viittaa ajankohtaan, jolloin nämä tapahtumat on säädetty toteutuviksi taivaallisessa maailmassa. Tässä sanonta Ihmisen Poika, jota Jeesus jatkuvasti toisti julkisen toimintansa aikana, muistuttaa Dan 7:13:ssa käytettyä ilmaisua.

27.Enkelit kokoavat heidät maan kaikista ääristä. Valitut mainitaan jo kolmannen kerran tässä luvussa (jj. 20,22). "Eklegè", joka on käännetty Ut:ssa sanalla "valita", ei tarkoita vain jonkin talteen ottamista, vaan valikoimista suuresta määrästä ja useista mahdollisuuksista. On sanottu, että Vt:ssa valinta tapahtuu monista yhteen ainoaan, kun taas Ut:ssa suunta on yhdestä moniin. Jeesusta itseään kutsuttiin »siksi valituksi» (Luuk 9:35; 1 Piet 2:4), ja ne, jotka uskovat häneen, on valittu hänessä. Valitut kuuluvat Kristukselle, he ovat hänen omaisuuttaan, ja heidät kootaan hänen luokseen.

28.Erotukseksi muista Pyhän maan puista viikunapuu menettää lehtensä talveksi. Mantelipuu kukkii hyvin aikaisin keväällä, viikunapuu vasta vähän myöhemmin. Viikunapuu on yleisesti tunnettu Israelin vertauskuva, mutta tässä vertauksessa ei nimenomaan sanota, että se tulisi ymmärtää kuvaannollisesti. Jeesus esitti tunnetun vertauksen luonnosta. Kaikki tietävät kesän olevan lähellä, kun viikunapuun oksa alkaa viheriöidä. Puu on sinänsä kuva tulevasta ajasta. Luukas lisää (21:29) kaikki puut.

30.Sanoille "»tämä sukupolvi» (genea)" on erilaisia tulkintoja. Sanaa käytetään Ut:ssa kuvaamaan sekä yhtä että useita sukupolvia. Se voi tarkoittaa myös samanaikaisesti eläviä ihmisiä. Näin ollen sana viittaa useissa kohdissa Jeesuksen aikalaisiin.

31.Kaiken tapahtuvan keskellä Jumalan sana on turvallinen perusta. Se ei milloinkaan häviä eikä ole koskaan väärässä. "»Minun sanani»" viittaa ennen kaikkea siihen, mitä Jeesus on juuri sanonut Jerusalemin hävityksestä ja omasta tulemuksestaan, mutta myös siihen, mitä hän yleensä on opettanut.

32.Jeesus puhuu tässä Ihmisen Poikana. Hän oli täydellinen sekä Jumalana että ihmisenä. Ihmisenä hän tiesi vain sen, minkä hän sai tietää, ja koska on hyödyksi, että emme tiedä päivää emmekä hetkeä, hänkin halusi olla siitä tietämätön. Eivät edes enkelit, jotka mitä suurimmassa määrin osallistuvat näihin tapahtumiin (j. 27) tienneet sitä. Muistakin Raamatun kohdista käy ilmi, että myös enkeleiden tiedolla on rajansa, vrt. Ef 3:10; 1 Piet 1:12. Jakeen 32 sanoihin sisältyy selvä varoitus Herran tulemuksen ajankohdan ennustamisesta. "»Olkaa varuillanne»" esiintyy asiallisesti jo neljännen kerran tässä luvussa (5,9,23). Se on puheen johtoajatus, varoitus, joka mitä suurimmassa määrin on aiheellinen.

34.Opetuslasten tulisi valvoa joka aika, niin että he olisivat valmiit, milloin tahansa heidän Herransa palaisi. Yön jakaminen neljään yövartioon vastaa roomalaista käytäntöä. Sana "äkkiarvaamatta" jakeessa 36 ilmaisee tapahtumien yllätyksellisyyttä. On olemassa selviä Jeesuksen tulemusta enteileviä merkkejä, mutta samalla on varottava tämän tapahtuman tarkan ajankohdan määrittely-yrityksiä. Vaikka opetuslapset tietäisivät jossakin määrin, mitä hänen tulemuksensa edellä tapahtuu, paluun määrähetki on kuitenkin arvaamaton.

Sivun alkuun

Luo kotisivut ilmaiseksi! Tämä verkkosivu on luotu Webnodella. Luo oma verkkosivusi ilmaiseksi tänään! Aloita