LUKU 5. KOMMENTAARI
(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Mark. 5:1-43)
Jeesus parantaa riivatun
1.Jeesus tuli opetuslapsineen Gennesaretin järven kaakkoispuolelle. Gerasalaisten aluetta kutsutaan myös gadaralaisten (Matt 8:28) alueeksi. Nimi johtuu mahdollisesti Pereassa olevasta suuresta Gadaran kaupungista. Sen voidaan ajatella tulevan myös Gerasan nimestä. Mainittua aluetta on nykyisin vaikea tarkasti paikallistaa. Niitä, jotka seurasivat Jeesusta muissa veneissä (4:36), ei enää mainita, mutta luultavasti he tulivat mukaan tännekin.
2.Tämä mies tuli kaupungista, Luuk 8:27:n mukaan. Oikeastaan riivattuja oli kaksi (Matt 8:28), mutta Markus mainitsee näistä vain toisen. Mies asusti haudoissa (j. 3). Juutalaisilla ei ollut kaupungeissa hautoja, koska niitä pidettiin saastaisina. Hautapaikat sijoitettiin syrjäisille seuduille. Toisinaan kallioon hakatuissa haudoissa asui köyhiä tai rikollisia. Jeesus oli tyynnyttänyt myrskyn järvellä. Nyt hän vaimentaisi toisenlaisen myrskyn - maalla. He olivat kenties odottaneet saavansa olla rauhassa tällaisella asumattomalla seudulla, mutta näin ei käynyt. Tämä oli Jeesuksen suorittama ensimmäinen ihme pakanallisella alueella, ja se muistutti suuresti hänen ensimmäistä ihmetekoaan juutalaisten keskuudessa (1:23-26). Tämä riivattu mies oli kuitenkin paljon pahemmassa tilassa kuin se, jonka Jeesus paransi synagoogassa.
3.Mies oli kuin villieläin, joka ei suostu kesytettäväksi. Hänellä oli saatanalliset voimat, eikä saatanan valta antaudu ihmisten sidottavaksi.
5.Tästä riivatusta miehestä oli hävinnyt sekin luonnollinen rakkaus ja huolenpito, jota ihminen tuntee itseään kohtaan. Oli kuin hän olisi elänyt taistelussa itseään tai hänessä asuvia voimia vastaan.
6.Opetuslapsille oli varmasti vaikuttava näky, kun mies tuli juosten, ja he yllättyivät, kun tämä kumartui Jeesuksen eteen.
7.Jolleivät ihmiset ymmärtäneet, kuka Jeesus oli, riivaajat sen kyllä tiesivät. On merkillepantavaa, että mies käyttää kaikkein korkeinta arvonimeä puhutellessaan Jeesusta. Raamatussa sanaa Korkein yleensä käyttävät pakanat (1 Moos 14:18; Jes 14:14; Apt 16:17). Jeesus tunnettiin pyhyydestä ja valtasuuruudesta, ja riivaajat pelkäsivät häntä hänen voimansa ja valtansa tähden. Siksi riivatut pitivät Jeesusta aina vihollisena. He eivät sietäneet hänestä loistavaa valoa, sillä se paljasti heidän surkean tilansa. Miehen tavasta ilmaista itsensä käy selville, miten suuressa määrin mies oli riivaajien vallassa. Välistä hän puhuu yksikössä, kuten tässä, ja toisinaan monikossa (j. 9). "Vaivata (basanidzè), sanaa" käytettiin oikeastaan metallien puhtauden tutkimisesta. mutta se sai merkityksen kiduttaa, piinata. Matteus korostaa, että henget eivät tahtoneet tulla vaivatuiksi ennen aikaansa (8:29).
8.Jeesus oli varmasti juuri vast'ikään puhutellut miestä. Sananmukaisesti »oli sanonut hänelle». Sana Jeesukselta on kyllin.
9."Legio" on roomalainen sotilastermi ja tarkoittaa joukkoa, johon kuuluu noin 6000 miestä. Näytti siltä, kuin kokonainen joukko-osasto langenneita enkeleitä olisi ottanut miesparan asumuksekseen, mutta nekään eivät voineet vastustaa Jumalan Poikaa. Jeesuksen tekemästä kysymyksestä tuli yksinkertainen keino saada mies jälleen tolalleen.
10.On merkillepantavaa, että mies pyysi, että niitä ei lähetettäisi pois siltä seudulta. Riivatun miehen ja saastaisten henkien pyrkimykset olivat siis järkyttävän samansuuntaiset. Parasta, mitä riivaajat saattoivat toivoa, oli kompromissiratkaisu. Ne tiesivät, että niiden kohtalo oli sinetöity, mutta ne halusivat pitkittää lopullista tuomiota mahdollisimman pitkälle. Siksi ne pakottivat miestä pyytämään, että niitä ei lähetettäisi pois siltä seudulta.
11.Ei ole varmaa, olivatko seudun asukkaat juutalaisia vai pakanoita. Tällä alueella asui paljon pakanoita, joten on mahdollista, että he olivat sikojen omistajia. Jos he olivat juutalaisia, sikojen pitäminen merkitsi lain rikkomista.
12.Riivaajat eivät voineet mennä sikoihin ilman Herran suostumusta, vielä vähemmän »Herran lauman lampaisiin».
13.Kukaan ei voinut nähdä henkien menevän sikoihin, mutta oli kyllä selvästi havaittavissa, että näin tapahtui. Oli parempi, että nämä eläimet kuolivat, kuin että ihminen joutui niiden ahdistamaksi ja vaivaamaksi. Gerasan läheltä voidaan löytää yksi ainoa paikka järven rannalla, jossa veteen viettää jyrkkä rinne.
14.Sikopaimenet juoksivat ympäriinsä ja kertoivat kaikille merkillisestä tapahtumasta. Pakenivat "(feugè)" 'paeta', 'etsiä turvaa pakenemalla'. He olivat suunniltaan kauhusta.
15.Ihmisiä kerääntyi paikalle heti, ja heitä tuli joukoittain, Matt 8:34. He olivat täydellisen muutoksen silminnäkijöitä. Miehellä oli ollut tapana kulkea alastomana (Luuk 8:27), mutta nyt hän istui täysissä pukeissa ja aivan terveenä Jeesuksen jalkojen juuressa! Levottomuudesta ja rauhattomuudesta ei miehessä ollut jälkeäkään. "Näkivät, theèreè", 'tehdä tarkkoja havaintoja, tutkia tarkoin, kriittisesti'. Sana »teatteri» on peräisin samasta sanasta. Se saattaa ilmaista myös pitkäaikaista tai jatkuvaa näkemistä. He eivät pelänneet miestä, joka oli ollut vaarallinen, mutta he pelkäsivät sitä voimaa, joka oli pystynyt vapauttamaan hänet.
16.Paimentajat olivat varmasti tulleet aiemmin tutuiksi riivatun miehen kanssa.
17.Sekä Jesaja (Jes 6:5) että Pietari (Luuk 5:8) tunsivat itsensä tuomituiksi Herran läheisyydessä. Pietari pyysi, että Jeesus menisi pois hänen luotaan. Mutta tämän he kokivat siksi, että he tunsivat oman syntisyytensä. Heillä oli herkkä omatunto ja heistä tuli hänen sanansaattajiaan, jota he olivat pelänneet. Näiden gerasalaisten laita oli toisin. He pelkäsivät sen vuoksi, mitä oli tapahtunut. Heidän olisi pitänyt iloita, mutta he tunsivat itsensä turvattomiksi ajatellessaan, että tämä voimallinen Jeesus jäisi heidän keskuuteensa. Tämä on ainoa kerta, jolloin Jeesus sai osakseen tällaisen reaktion ihmetekonsa johdosta. Hänet, joka on ajanut ulos pahat henget, ajetaan ulos seudulta. Jeesusta vastaan ei esitetty valituksia sikojen menettämisestä, vaikka ne olivat heille kallisarvoisempia kuin heidän maanmiehensä vapautuminen. He vain pyysivät häntä lähtemään pois.
18.Jeesus ei vaivaa ketään. Kun he pyysivät häntä lähtemään, hän lähti. Riivattuna ollut mies tunsi kuitenkin olevansa suuressa kiitollisuudenvelassa ja halusi mielellään palvella Jeesusta. On mahdollista, että myös mies tunsi levottomuutta jäädessään seudulle, kun Jeesus lähti pois.
19.Jeesus vastasi kieltävästi hänen pyyntöönsä. Gadaralaiset pyysivät häntä lähtemään, ja hän noudatti heidän pyyntöään, mutta vapautuneen miehen oli tyydyttävä kieltävään vastaukseen. Tärkeintä ei ollut mainostaa tapahtunutta ihmettä, vaan levittää evankeliumia. Jeesuksen oli mahdotonta jäädä näille seuduille. Mitä pahimmin riivaajien vallassa olevasta miehestä oli tuleva saarnaaja kymmeneen kaupunkiin (Dekapolis tarkoittaa: kymmenen kaupunkia). Hänen toimintansa ei rajoittunut hänen kotipaikkaansa lähinnä oleviin (j. 20), vaikkakin oli välttämätöntä, että hän kävi niissäkin. Siitä oli varmasti jo kauan, kun hän oli ollut kotona. Hänen läheisensä ja rakkaansa olivat liian kauan nähneet hänen olevan saatanan vallassa. Parantuneen miehen tuli vaikuttaa kotiseudullaan ennen kaikkea muuttuneen elämänsä kautta. Se olisi puhuttelevampaa kuin parhaatkaan selitykset.
20.Miehestä ei tullut Moosesta, joka johtaisi kokonaista kansaa, ei myöskään Paavalia, joka matkustelisi maasta toiseen, mutta hänestä tuli menestyvä evankelista omalla kotiseudullaan. Hän ei matkustellut ympäriinsä keskustellakseen uudesta opista, vaan hän kertoi siitä, mitä Herra oli hänelle tehnyt. Hän itse oli paras havaintoesimerkki omalle julistukselleen.
Jeesus herättää Jairuksen tyttären
21.Gadaralaiset lähettivät Jeesuksen pois, mutta kapernaumilaiset ottivat hänet vastaan iloiten ja suurin toivein.
22.Synagoogan esimies oli synagoogan hallinnollinen johtaja, jonka tuli huolehtia järjestyksestä jumalanpalveluksessa ja kutsua ihmisiä rukoilemaan ja puhumaan synagoogassa. Enimmäkseen synagoogassa oli yksi esimies, mutta suuremmilla paikkakunnilla saattoi olla useampia (Apt 13:15). Tässä sanan »muuan» ei tarvitse merkitä, että samassa synagoogassa olisi ollut useita esimiehiä, vaan että Jeesuksen luo tuli eräs synagoogan esimies. Hän tunsi varmasti Jeesuksen niiltä käynneiltä, jolloin Jeesus oli synagoogassa tapansa mukaan. Uskonnollinen johtaja jätti ennakkoluulonsa sekä ylpeytensä ja lähti etsimään Jeesusta. Hätä pakotti hänet siihen. Hän ei ajatellut, mitä se kenties maksaisi hänelle hänen ystäviensä taholta, kun hän lankesi Jeesuksen jalkojen juureen. Jairus on kreikankielinen muoto heprealaisesta nimestä Jaair (4 Moos 32:41; Tuom 10:3).
23.Hän ehkä kertoi, että tytär oli ollut kuolemaisillaan hänen lähtiessään, ja että hän pelkäsi viime hetken jo olevan käsillä. Tämä oli hänen ainoa tyttärensä (Luuk 8:42), kaksitoistavuotias (j. 42). Isä sanoo oikeastaan »pieni tyttäreni», hellä ja kaunis sanonta. Kätten päällepaneminen ei ollut siihen aikaan epätavallista. Erittäin epätavallista sen sijaan oli tämän miehen usko, että jos Jeesus tulisi, hänen tyttärensä saisi elää.
24."Tunkeutuivat (svnthlibè)", 'puristaa ankarasti yhteen'.
25.Nainen ei ollut ainoastaan sairas, vaan lain mukaan myös saastainen (3 Moos 15:25-27). Sen vuoksi hän ei voinut rukoilla Jumalaa synagoogassa eikä oleskella ystäviensä seurassa. Jos muut ottivat yhteyttä häneen, he tulivat saastaisiksi. Monet uskoivat varmasti hänen olleen myös erityisen syntinen, koska hänellä oli tuollainen vaiva. Nuo kaksitoista vuotta olivat varmasti olleet hänelle hyvin raskaat. Sairaus ei ollut harvinainen, mutta se oli hyvin vaikeasti parannettavissa. Talmudissa on yksitoista hoito-ohjetta verenjuoksutaudille, muutamat niistä aivan taikauskoon perustuvia.
26.Kärsimykset eivät johtuneet ainoastaan sairaudesta, vaan myös sen käsittelystä. Hänenlaisissaan tapauksissa kutsuttiin useita lääkäreitä, mahdollisimman monia, ja heidän vastakkaiset käsityksensä usein johtivat sairauden pahenemiseen. Nainen oli täysin toivoton tapaus, mutta ei Suurelle Lääkärille. Kukaan ei tule huonommaksi hänen hoidossaan.
27.Vaikka monet ihmiset yrittivät päästä Jeesuksen lähelle ja vaikka hän oli heikko, hänen onnistui päästä Jeesuksen taakse. Vahva usko ja päättäväisyys johtuivat siitä, että hän oli kuullut puhuttavan Jeesuksesta. Hän oli oletettavasti nyt hyvin heikossa kunnossa, koska hän oli vain käynyt huonommaksi (j. 26). Se, että hän kosketti Jeesusta takaapäin ja yritti pysytellä tuntemattomana, ei johtunut siitä, että hän olisi halunnut »varastaa» terveyden, vaan siitä, että hän ei tahtonut sairautensa tulevan täällä kaikkien tietoon. Vähäisinkin kosketus Jeesukseen merkitsee jotakin.
28.Tämän nainen sanoi itsekseen, Matt 9:21. Sanaa "sèdzè", joka tässä on käännetty »terveeksi tulemiseksi», käytetään pelastusteoista, sekä fyysisistä että hengellisistä.
29.Nainen ei ainoastaan tullut paremmaksi, vaan täysin terveeksi. Hänen kärsimyksensä sisäinen lähde kuivui. Terveeksi tuleminen tapahtui silmänräpäyksessä, ja se tapahtui ilman Jeesuksen näkyvää myötävaikutusta, mutta on selvää, että Jeesus tunsi naisen uskon, Hän teki ihmeen ollessaan matkalla toiseen ihmeeseen. "Tunsi (ginèskè)", tuntea kokemuksen kautta, ymmärtää, tietää.
30.Jairus, jonka piti tuoda Jeesus mukanaan kotiinsa, oli varmasti kovin kärsimätön päästäkseen jatkamaan matkaa, mutta Jeesus käytti tapahtumaan näennäisesti liikaa aikaa. "Tunsi (epiginèskè)", on voimakkaampi ilmaus kuin edellisen jakeen "ginèskè".
31.Jeesus ei kysynyt siksi, että ei olisi tiennyt, vaan jotta nainen itse saisi tunnustaa ja vastata. Miltei saattaa kuvitella opetuslasten hymyilevän tilanteessa. Jeesuksen ympärillä tungeksi kansaa, mutta vain yksi kosketti häntä tullakseen terveeksi. Pietari johti puhetta tässä tilanteessa, Luuk 8:45. "Tungeskella (synthlibè)", 'puristaa voimakkaasti'. Sitä käytetään esimerkiksi viinirypäleiden puristamisesta.
32.Ei riittänyt, että nainen uskoi sydämessään, hänen oli myös tunnustettava uskonsa suullaan (Room 10:9-10). Tämäntyyppiset yksityiskohdat viittaavat siihen, että kertojana on tapahtumien silminnäkijä.
33.Nainen tiesi, että jos hän koski johonkin, tämäkin tuli saastaiseksi. Se lienee ollut syynä hänen pelkoonsa, jossa oli samanaikaisesti kunnioitusta ja oman arvottomuuden tuntoa. Mutta pelkäävän on parasta tulla Jeesuksen luo. Vaikka nainen pelkäsi ja vapisi, hän osoitti myös rohkeutta ja kiitollisuutta astuessaan esiin, kun Jeesus kutsui häntä. Hän ei osoittanut naista sormellaan, vaan tämä tuli itse esiin ymmärtäessään Jeesuksen tarkoittavan häntä.
34.Tämä on ainut kerta, kun Jeesus käyttää sanaa »tyttäreni». Hän ei sanonut naiselle ainuttakaan nuhtelevaa sanaa, vaan puhui hänelle rohkaisevasti kuin isä tyttärelleen. Jeesus ymmärsi häntä täydellisesti. Se, että nainen sai mennä rauhaan, tarkoitti että hän oli vapaa sisäisestä pelosta ja että hän oli kokenut sen eheytymisen, jonka ihminen kokee saadessaan asiansa kuntoon Jumalan kanssa. Oikeastaan »mene rauhaan» tarkoittaa astumista kestävään olotilaan, vapauteen aikaisemmista kärsimyksistä. Hän ikään kuin sanoi: »Ole jatkuvasti terve, sillä sinä olet nyt terve».
35.Synagoogan esimiehen kodissa kaikki toivo oli jo mennyt. Mutta naura ihmiset eivät tunteneet Jeesuksen voimaa. Verenjuoksua sairastavan naisen parantaminen aiheutti viivästymisen, joka näytti olevan pikku tytölle kohtalokas. Mies, joka uskoi, että Jeesuksen täytyi olla paikalla voidakseen parantaa, ei varmaankaan osannut odottaa kuolleista herättämistä.
Jairuksen kotoa tulevat ihmiset saapuivat oikealla hetkellä, sillä näin kääntyi ihmisten huomio pois naisesta.
36.Jeesus kuuli senkin, mitä ei sanottu juuri hänelle ja hän kiiruhti auttamaan isää, jotta tämä ei menettäisi uskoaan. Sille, joka uskoo, mikään ei tapahdu liian myöhään! Kristus oli osoittanut olevansa luonnonvoimien hallitsija, nyt hän osoittaisi olevansa myös elämän valtias. Jakeessa 35 puhuu epätoivo, jakeessa 36 toivo. "»Ei ottanut kuullakseen» (parakçè)", kuunnella salaa olla välittämättä. Matt 18:17:ssa se on käännetty »ei kuule», kieltäytyä kuulemasta. "Parakoê" (tottelemattomuus) on johdettu tästä sanasta.
37.Jaakob oli kahdesta veljeksestä tunnetumpi siihen aikaan, kun Markus kirjoitti evankeliuminsa. Siksi Johannesta kuvataan »Jaakobin veljenä». Pietarin kanssa he saivat olla Jeesuksen mukana myös hänen suurimmassa kirkastumisessaan vuorella, sekä hänen syvimmässä alennustilassaan, Getsemanessa.
38.Ammattimaiset itkijänaiset kuuluivat hautajaismenojen ensimmäiseen vaiheeseen. Köyhimpienkin ihmisten oli Israelissa vuokrattava kaksi huilunsoittajaa ja itkijänainen hautajaisiin. Synagoogan esimies ei varmaankaan ollut köyhä, joten täällä oli suuri joukko koollekutsuttuja »surijoita». Tapa oli hyvin vanha, vrt. Jer 9:17; Aam 5:16. Tällä kertaa he itkivät liian aikaisin, ja niin tapahtuu usein.