LUKU 2. KOMMENTAARI
(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Mark. 2:1-28)
Jeesus parantaa halvaantuneen
1.Markus on Matteusta yksityiskohtaisempi kuvatessaan halvaantunutta miestä, joka parani. Tapahtumapaikka oli Kapernaum, joka oli nyt eräänlainen Mestarin toiminnan keskuspaikka. On mahdollista, että parantuminen tapahtui Pietarin talossa. Ensimmäinen matka Galileassa oli päättynyt, ja näyttää siltä, että Jeesus ei ollut käynyt Kapernaumissa sieltä lähdettyään (1:38). Matteuksen kuvauksesta näkyy, että hän tuli veneellä Gadarasta järven toiselta puolen parannettuaan siellä kaksi riivattua, Matt 8:28.
2.Luukas kertoo (5:17), että lainopettajia ja fariseuksia oli saapunut kaikkialta Juudeasta ja Galileasta sekä Jerusalemista. Monet tulivat kuulemaan ja näkemään Jeesusta apua saadakseen, toiset vain uteliaisuudesta, mutta hän opetti heitä kaikkia. "»Puhui heille sanaa» (laleè)", sana jota käytettiin alun perin linnun viserryksestä tai lapsen lepertelystä. Tässä se on kaikkein vakavimman luontoista puhetta. Sanaa käytetään usein saarnasta, julistuksesta, joka on tarkoitettu menemään perille ja tulemaan ymmärretyksi.
3.Ainoastaan Markus mainitsee miehiä olleen neljä. Kun sanotaan heidän tulleen "hänen tykönsä", se ei tarkoita, että he kirjaimellisesti menivät Jeesuksen luo, vaan olivat matkalla paikkaan, jossa hän oli.
4.Nuo neljä miestä olivat nähneet vaivaa, mutta ilmeisesti turhaan. Heistä näytti mahdottomalta saada ystäväänsä Jeesuksen lähelle. Toiset olisivat saattaneet ajatella, että he voivat yrittää myöhemmin uudelleen, tai ehkä jotkut olisivat jo jättäneet koko asian sikseen. Mutta nämä miehet eivät olleet sellaisia! He kieltäytyivät antamasta periksi. He tiesivät, että he eivät vielä olleet tulleet mahdollisuuksiensa rajalle. Tasakattoisissa taloissa oli tavallisesti katolle johtavat portaat. Katto oli tehty puista, joiden lomaan oli pujotettu oksia. Niiden päälle oli tallattu savea. Vuode, jolla mies makasi, oli luultavasti vain matto.
5.Miehillä oli sellainen usko, joka voittaa kaikki vaikeudet ja on kekseliäs. Jeesus tiesi heidän ajatuksensa, ja hän myös näki, mitä he tekivät. Hän ei nähnyt vain heidän uskoaan ja intoaan saada apua, vaan myös miehen sisäiset tarpeet. Hän ei neuvotellut heidän kanssaan, vaan suoritti ihmeteon, jota he olivat odottaneet. Tämä ei ollut profeetta, joka astui esiin saatuaan sanan Jumalalta. Tässä oli mies, joka puhui Jumalan äänellä. "Poikani (teknon)", sana, joka tarkoittaa lasta, mutta jota käytettiin myös aikuisista, varsinkin ystävällisesti puhuteltaessa.
6."Kirjanoppineet" eivät olleet paikkakunnan synagoogan johtajia. Kyseessä oli samantyyppinen lähetystö, jollainen oli aikaisemmin kuulustellut Johannesta, Joh 1:19. Vrt. Luuk 5:17. Markus mainitsee tässä kirjanoppineet ensi kerran. Luukas kutsuu heitä fariseuksiksi ja lainopettajiksi ja sanoo heidän tulleen kaikkialta Galileasta, Juudeasta ja Jerusalemista. He olivat hyvin huomattavia henkilöitä juutalaisuudessa, lain ja perimätiedon asiantuntijoita. Talo oli täynnä ihmisiä, mutta nämä miehet »istuivat siellä». Oli siis pidetty huolta siitä, että noin huomattaville henkilöille oli tilaa. He eivät pukeneet ajatuksiaan sanoiksi, mutta loivat vihamielisen ilmapiirin, jonka Jeesus välittömästi pani merkille.
7.He eivät tienneet, että Jumala oli ilmestynyt ihmisenä heidän keskelleen. Ellei Jeesus olisi ollut se, joka hän sanoi olevansa, he olisivat olleet oikeassa. Ainoastaan Jumala voi antaa syntejä anteeksi. Jumalanpilkasta annettava rangaistus oli hyvin ankara, pilkkaaja oli kivitettävä, 3 Moos 24:16. Nämä ihmiset yrittivät vain löytää vikoja Jeesuksen julistuksesta tai muusta toiminnasta. He arvelivat nyt saaneensa varmat perusteet hänen tuomitsemiseensa, mutta aika ei ollut vielä tullut.
8.Jeesus saattoi vastata heidän ajatuksiinsa, ennen kuin he olivat pukeneet niitä sanoiksi. "Tunsi (epiginèskè)", olla täydellisesti selvillä jostakin.
9.Jeesus ei tarkoittanut, että jompikumpi olisi helpompaa. Sille, jolla on kaikki valta, ei mikään ole vaikeaa tai helppoa. Hän kysyi, kumpi on helpompi sanoa.
10.Sana "Ihmisen Poika" esiintyy tässä ensimmäisen kerran Markuksella. Jumala on luovuttanut tuomion Pojalle (Joh 5:22), ja siksi myös vallan antaa anteeksi. Jeesus ilmoitti näillä sanoilla, että hän oli paljon enemmän kuin profeetta tai Jumalan lähettiläs. Ihmisen Poika oli valtuutettu Jumalan Poikana toimimaan Jumalan puolesta. Hän oli saanut itse Jumalalta vallan antaa syntejä anteeksi, ja hän, jolla oli valta tehdä ihme miehen sisimmässä, pystyi myös parantamaan hänen ruumiinsa. Mitä Jeesus tässä sanoo, on varsinainen vastaus vastustajien kysymykseen.
11.Jeesus on täysin rauhallinen ja levollinen. Hän tietää, millaiset voimat hänellä on käytettävissään. Halvaantunut oli jo kokenut syntien anteeksisaamisen (j. 5), mutta hän oli yhtä sairas kuin ennenkin. Nyt se jumalallinen voima, joka oli vaikuttanut hänen syntiensä anteeksisaamiseksi, suunnattiin myös hänen ruumiinsa terveeksi tekemiseen. Anteeksiantamus sinetöitiin näkyvällä ihmeellä. Miehen neljän ystävän ei tarvinnut kantaa häntä takaisin kotiin. Jeesus käski hänen ottaa vuoteensa - hänen oman voimattomuutensa symbolin - ja mennä kotiin.
12.Miehen fyysisestä paranemisesta tuli todistus siitä, että Jeesuksella oli valta antaa syntejä anteeksi. Tapahtuma todisti Jeesuksen jumaluuden. Emme tiedä, miten fariseukset tähän reagoivat. Heidän joukossaan syntyi merkitsevä hiljaisuus ihmeteon jälkeen. Ihmiset sitä vastoin olivat hyvin innostuneita ja ihmettelivät, mutta se ei johtanut heidän kääntymiseensä, Matt 11:23-24. Hämmästyivät "(eksistêmi)", tarkoittaa jonkin siirtämistä paikaltaan, pois tolaltaan saattamista. Sana »ekstaasi» on peräisin tästä. Kaikkien täytyi tunnustaa tapahtuneen olleen jumalallista alkuperää. Hämmästys muuttui Jumalan ylistämiseksi.
Jeesus kutsuu Leevin
13.Jeesus kutsui halveksitun kansanosan edustajan, jonka kanssa puhdasoppiset juutalaiset eivät tahtoneet olla missään tekemisissä, ja hän toteutti tarkoituksensa vierailemalla tullimiehen kodissa (j. 15). Matt 9:9:ssa Leeviä kutsutaan Matteukseksi. Ei ollut harvinaista, että henkilöllä oli kaksi nimeä. Leevi oli opetuslapsista se, jolla oli kaikkein eniten sellaista, mistä hän luopui. Muut saattoivat palata jälleen kalastajiksi. Kalaa riittää aina. Mutta tullimies poltti kaikki sillat takanaan. "Seuraa minua (akolçtheè)" tarkoittaa saman tien kulkemista. Jakeessa 13 Jeesus opetti kaikkea kansaa, jakeessa 14 hän puhuttelee yhtä ainoata miestä. Publikaanit olivat kaikkialla halveksittuja, ja heitä pidettiin kaikkein huonoimpina ihmisinä. Juutalaisissa lähteissä erotetaan toisistaan kaksi publikaanien ryhmää, veronkerääjät ja tullimiehet. Edellinen ryhmä vastasi tuloveron ja muiden maksujen kokoamisesta, jälkimmäinen oli tekemisissä kauppavaihdon kanssa. Tullimiehet oli sijoitettu siltojen, kanavien ja yleisten teiden varsille, ja nämä juuri olivat kaikkein vihatuimpia, koska heillä oli suurimmat mahdollisuudet pettää kansaa. Maksut saattoivat koskea kankaita, eläimiä, oliiviöljyä tai orjia.
15.Kuvaus vierailusta osoittaa Jeesuksen olleen jatkuvasti arvostelun kohteena. Pidot, jotka Matteus järjesti, olivat luultavasti hänen yrityksensä saada työtoverit ja ystävät huomaamaan, mitä hän oli kokenut, eivätkä ne oikeastaan olleet mitkään jäähyväisjuhlat. "Syntisillä" tarkoitetaan tässä sellaisia, jotka eivät osoittaneet asiaankuuluvaa kunnioitusta Mooseksen lakia kohtaan. Publikaanit olivat juutalaisten inhon kohde. Oli säädetty, että »varkaille, murhamiehille ja tullimiehille annettu lupaus voidaan rikkoa». "Aterioi (katakeimai)", oikeastaan 'oli makuulla'. Ruokaillessa oli tapana maata leposohvilla ja tukeutua vasenta kyynärpäätä vasten.
16.Tämä on ensimmäinen kerta, kun fariseukset mainitaan tässä evankeliumissa. He puhuivat Jeesuksesta, eivät Jeesukselle. Nämä ovat oletettavasti osaksi samoja ihmisiä, jotka mainitaan jakeessa 6. He eivät luonnollisestikaan olleet sisällä publikaanin talossa, vaan odottivat sen ulkopuolella.
17.Jeesus ei pyydellyt anteeksi tekoaan, vaan esitti syyn, miksi hän oli tullut. Lääkäri ei voi tehdä mitään sairaan hyväksi, jollei mene sairaan luo. Olisi täysin väärin ja aivan luonnotonta, jos lääkäri pysyttelisi poissa potilaittensa luota. Kirjanoppineet ja fariseukset olivat omasta mielestään vanhurskaita. Niinpä Jeesus antaa vastauksen heille heidän oman käsityksensä pohjalta. Hän ei tarkoittanut heidän olevan vanhurskaita. Evankeliumi repii rikki perinteellisen omavanhurskauden (j. 21). Ainoa, jonka hyväksi Jeesus ei voi tehdä mitään, on sellainen ihminen, joka on niin omahyväinen, ettei tahdo ottaa vastaan minkäänlaista apua. Jos ihminen ei käsitä omaa tarvettaan, hän rakentaa muurin itsensä ja auttajan välille. Kristus kuoli syntisten edestä, ja hän vanhurskauttaa jumalattomat. "Terveet (iskhyè)", 'olla vahva, voimakas, pystyä johonkin'.
Jeesus opettaa paastosta
18.Laki määräsi vain yhden paastopäivän vuodessa, nimittäin suuren sovintopäivän. Fariseukset olivat kuitenkin säätäneet monia paastopäiviä. Itse he kerskuivat paastoavansa kahdesti viikossa, maanantaina ja torstaina (Luuk 18:12). Vaikeina hädän aikoina, suruaikana tai vaaraan jouduttaessa oli yleistä, että ryhdyttiin ylimääräiseen paastoon. Alun perin paastoon kuuluivat katumus ja parannus. Katso esim. 1 Sam 7:6; Jes 58:3 s.; Jooel 2:15 s. Paastotessa oli luonnollista rukoilla. Kun fariseukset paastosivat, heidän tarkoituksenaan oli lähinnä tehdä se kansan edustajina. Sekä Johanneksen että fariseusten opetuslapset paastosivat avoimesti tuohon aikaan, mutta Jeesus salli opetuslastensa juhlia! Vaikkakin fariseusten osalta kysymyksessä oli arvostelu - hänhän ei laiminlyönyt vapaaehtoisen itsekurin sääntöjä - on uskottavinta, että Johanneksen opetuslapset tekivät kysymyksen ihmetellen, saadakseen tietää "syyn", miksi he eivät paastonneet. Johanneksen opetuslapset muodostivat itsenäisen ryhmän vielä pitkään Johanneksen kuoleman jälkeen.
19.Olla yhdessä Jeesuksen kanssa on kuin olisi häihin kutsuttu.. Hänen seurassaan meistä tulee ikään kuin häävieraita. Paaston määräävät ne olosuhteet, joissa olemme, ja siksi Jeesuksen vastaus on valaiseva. "Häävieraat", oikeastaan sulhasen ystävät, jotka seurasivat häntä, kun hän lähti noutamaan morsiantaan hääjuhlaan. Jeesus ilmaisi tässä olevansa Messias, joskin hiukan peitetyin sanakääntein. Juutalaisten käsityksen mukaan Jumala oli ylkä ja valittu kansa hänen morsiamensa.
20.Tämä on ensimmäinen kerta, jolloin Jeesus antoi ymmärtää, että hänet otetaan pois heidän luotaan. Tässä käytetään hyvin voimakasta sanaa "(apairè)". Se tarkoittaa rajua siirtämistä paikasta toiseen, poistamista. Jeesuksella oli aina ajatus kuolemasta elävänä mielessään.
21.Jeesus tiesi sanomansa olevan jotakin aivan uutta. Sekä uudelle että vanhalle on kreikan kielessä olemassa kaksi sanaa. "Arkhaios" tarkoittaa ajallisesti vanhaa, kun taas "palaios" kuvaa sellaista, joka on käynyt vanhaksi käyttämisen vuoksi, käytössä kulunutta. Tässä on käytetty jälkimmäistä ilmaisua. Ajallisesti uutta kuvataan sanalla "neos", kun taas uudesta käyttöön otettavasta käytetään sanaa "kainos". Tässäkin on kysymyksessä jälkimmäinen ilmaisu. Tässä puhutaan vanuttamattomasta, kutistamattomasta kankaasta, joka on ommeltu esimerkiksi vanhassa vaatteessa olevan reiän paikaksi. Se on otettu suoraan kangaspuista käsittelemättä sitä millään tavalla. Seurauksena oli, että se pesussa kutistuessaan repi vaippaan vielä suuremman reiän.
22.Nahkaleilit valmistettiin kokonaisista eläinten vuodista, joko sian tai vuohen nahasta. Aukot joko sidottiin umpeen tai niitä käytettiin tyhjennysaukkoina. Sisältä vuodat voideltiin piellä. Kun ne vanhenivat, ne saattoivat helposti haljeta. Sana "vanha" on tässäkin "palaios". Uudesta viinistä käytetään sanaa "neos", joka tarkoittaa sen olevan ajallisesti uutta, tuoretta, kun taas uusista nahkaleileistä käytetään sanaa "kainos", joka kuvaa niiden olevan käytössä uusia.
Jeesus ja sapatti
23.Viljapellon halki kulki polku. 5 Moos 23:24-25:n mukaan oli luvallista poimia tähkäpäitä, mutta erimielisyys uskonnollisten johtajien kanssa (neljäs riita Markuksen evankeliumissa) syntyi siitä, että se tapahtui sapattina. Sama laki koski myös viinitarhoja. Toisen omistaman viinitarhan läpi kulkeva saattoi syödä siellä niin paljon viinirypäleitä kuin halusi, mutta hänellä ei ollut lupaa koota niitä astiaan ja viedä mukanaan, 5 Moos 23:24-25. Opetuslapset eivät siis tehneet mitään, mikä olisi rikkonut juutalaisten lakia ryhtyessään poimimaan tähkäpäitä toisen pellolla.
Tämä lienee tapahtunut huhtikuussa, pääsiäisen aikaan, vuotta ennen Jeesuksen kuolemaa.
24.Jeesus otti itselleen koko vastuun opetuslasten teosta, vaikka hän ei ollut poiminut tähkiä. Jeesus viittaa 1 Sam 21:4-6:een. Fariseukset eivät olleet ymmärtäneet, että tämä Raamatun kohta voisi tulkita käskyä 2 Moos 20:10. Daavid ja hänen miehensä eivät olleet kuolemaisillaan, he olivat vain nälkäisiä, mutta se riitti.
26.Vain Markus mainitsee Abjatarin. 1 Sam 21:1-6:ssa kerrotaan, että siihen aikaan ylimmäisenä pappina oli Ahimelek, joka antoi Daavidille ja hänen miehilleen näkyleivät. Selitys voi olla, että Ahimelekin, joka oli Abjatarin isä, toinen nimi oli Abjatar, ja että pojalla oli sama nimi. Saattaa olla myös, että molemmat olivat paikalla ja antoivat Daavidille leivät, tai että se tapahtui ylimmäisen papin Abjatarin elinaikana. "Näkyleivät", oikeastaan »kasvojen leivät», jumalallisen läsnäolon leivät, jotka olivat esikuvana hänestä, joka on elämän leipä. Daavid ei mennyt kaikkeinpyhimpään, vaan esipihalle, »sinun portteihisi», jonne hänellä oli lupa tulla (Ps 122).
27.Ei ollut tarkoitus, että sapatti tekisi raskaammiksi niitä taakkoja, joita kansa jo kantoi. Sana "sapatti" tulee heprean sanasta, joka tarkoittaa lepäämistä, työskentelemättä olemista.
28.Kukaan muu ei ole jumalallisen järjestyksen valtias kuin itse Jumala.