LUKU 4. KOMMENTAARI
(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Mark. 4:1-41)
1.Venhe, joka mainittiin 3:9:ssa oli soutuvene. Tässä on kyseessä suurempi vene "(ploion)". Järvi oli Gennesaretin järvi. Sanat on luonnollisesti ymmärrettävä aivan kirjaimellisesti. Kansa seisoi aivan rantapenkereellä.
2.Jeesuksen tarkoitus oli opettaessaan kansaa vertauksilla, että hän halusi saada heidät ymmärtämään totuuden helppotajuisella tavalla. Aikaisemmin hän oli puhunut suoremmin, tosin myös kuvakielellä, 2:17. Juutalaiset olivat tottuneita vertauksen muotoon opetuksessa.
3.Tämän vertauksen selityksen Jeesus antaa jakeissa 13-20. Hän alkaa puheensa läheisistä ja tutuista asioista selittääkseen iankaikkisia ja tuntemattomia. On hyvin mahdollista, että Jeesus katseli puhuessaan työtään tekevää kylväjää. Hän pyysi kuuntelemaan tarkasti. Jokaiseen opetukseen oli kätketty taivaallista viisautta. Vertauksen kaikissa neljässä osassa toimii sama kylväjä, myöskään kylvettävä siemen ei muutu. Kun tästä huolimatta työn tulokset ovat niin kovin erilaisia, syy on maaperässä. Vertaus kerrottiin kaikille, jotka halusivat kuunnella, mutta selitys annettiin vain niille, jotka olivat päättäneet seurata Jeesusta (jj. 10-20).
4.Tämä vertaus selvittää, miksi sama sanoma voi muotoutua käytännössä erilaiseksi eri kuulijoiden mielissä. Kukaan ei saa itsestään aikaan hyvän sanoman hyvää vaikutusta, vaan tuloksen ratkaisee sydän, joka joko ottaa sen vastaan tai torjuu sen. Luukas (8:5) sanoo, että hyvää siementä myös tallautui maahan. Niitä uskovia, joihin Jumalan sanan kylvö kohdistuu, edustaa tässä ja muissa vertauksen osissa maaperä. Tämän jakeen linnut tarkoittavat saatanaa (j. 15).
5.Kallioperä ei merkitse vain että maan seassa olisi ollut kiviä, vaan ohuen maakerroksen alla oli kiinteä kallio. Tulos näytti muodostuvan paremmaksi kuin ensimmäisessä tapauksessa. Kylvö ei joutunut aivan hukkaan, kuten siinä, vaan näkyviin tuli merkkejä kasvusta. Tästä huolimatta tulos jäi yhtä huonoksi.
7.Orjantappurat ovat hyvä suoja aitana, mutta pellolla ne ovat kiusana. Epäilemättä nämä orjantappurat oli leikattu pois, mutta niitä ei ollut kaivettu ylös juurineen. Niitä ei näkynyt, mutta ne olivat siellä, nousivat nopeasti ja tukahuttivat hennot oraat.
8.Markus kirjoittaa kolmikymmenkertaisesta sadosta aina satakertaiseen, Matteus ilmoittaa luvut päinvastaisessa järjestyksessä. Merkitys on tietenkin sama. Myöskään hyvään maahan pudonneella siemenellä ei ollut yhtäläisiä mahdollisuuksia. Maa ei ollut kaikkialla yhtä tuottoisaa. Kovassa maassa, tien ohessa, ei ollut lainkaan kasvumahdollisuuksia, kallioperän ohuessa maakerroksessa nousi osa oraalle, mutta kuihtui pian, ja orjantappurainen maaperä ei suonut tilaa hyvälle siemenelle. Tässä, hyvässä maassa, kasvoi kypsä hedelmä. Siemen kylvettiin tien oheen, kallioperälle, orjantappuroiden sekaan, ja hyvään maahan. Vertausta kutsutaan usein »vertaukseksi neljästä maaperästä», ja se on kyllä oikein, mutta oikeastaan tässä on vain kaksi mahdollisuutta. Kasvua joko tapahtuu tai siemenestä ei tule mitään.
9.Luukas (8:8) käyttää voimakkaampaa ilmaisua: Hän lausui suurella äänellä. Jeesuksen sanojen tarkoitus on, että ihmiset miettisivät itse asiaa, jos he siihen pystyvät. Se, että on korvat, viittaa mahdollisuuksiin ja 'kykyyn, kuuleminen korostaa vastuuta sen käyttämisestä, mitä ihmisellä on. Meidän tulee kuunnella totellaksemme; totuuden kuulemisesta ei ole mitään hyötyä, ellei sitä tahdo noudattaa. Jumalan sanan kuulijalla on aina se vaara, että hän soveltaa sanaa muihin ajattelematta sen merkitystä itselleen.
10.Illan hiljaisuudessa, päivän työn päätyttyä, Jeesus kokosi opetuslapsensa ja ystävänsä ympärilleen ja opetti heitä yksityiskohtaisemmin. Sanat "jäänyt yksin" eivät tarkoita, että hän olisi ollut aivan yksin, vaan että kansanjoukko ei nyt enää ollut hänen ympärillään. Hänen kertomansa kaltainen vertaus voi kyllä avautua helposti sellaiselle, jolle se on selitetty, mutta Jeesuksen ystävien oli nähtävästi vaikea ymmärtää sitä. Se, ettei ymmärrä tai tiedä, ei ole syy, minkä vuoksi edelleenkin pitäisi elää tietämättömyydessä. Opetuslapset eivät pohtineet asiaa keskenään, vaan menivät hänen luokseen, joka pystyi vastaamaan heille.
11.Uustestamentillinen salaisuus ei ole sellaista, mitä olisi vaikea ymmärtää, jotakin monimutkaista tai mystistä, vaan sellaista, mikä on kätkettyä ja ilmoitetaan niille, jotka kuulevat. (Ef 3:4; Kol 1:27).
Opetuslapset ja Jeesuksen muut ystävät olivat etuoikeutettuja. Ainoastaan Markus käyttää ilmaisua »nuo ulkopuolella olevat». Tässä toistuu se Raamatun periaate, että sille jolla on, annetaan, ja siltä jolla ei ole, otetaan pois sekin, mikä hänellä on (j. 25). Kun ihmiset sulkevat itse itsensä pois totuudesta, Jumala ottaa heiltä mahdollisuuden käsittää sitä. Mitä enemmän ihminen omaksuu jumalallista totuutta, sitä suuremmat vastaanottamisen mahdollisuudet hän saa. Mutta siitä ei ole suinkaan syytä ylpeillä. Meillä ei ole mitään, mitä ei olisi meille lahjaksi annettu, Joh 3:27; 1 Kor 4:7. Lisääntynyt tieto tuo aina mukanaan lisää vastuuta, Luuk 12:48.
12.Jumalan sana on aina elämäksi tai kuolemaksi, parannukseksi tai paatumukseksi. Niille, jotka tahtoivat tietää, ymmärtää ja saada selville vertausten kätketyn merkityksen, Jumalan tarkoitus ilmoitettiin. Sanat, jotka ovat vapaa lainaus Jes 6:9,10:stä, puhuvat Jeesuksen opin seurauksista.
13.Vertaus oli havainnollinen ja helppo, mutta kun he eivät ymmärtäneet sitä, Jeesus selitti sen. Hän ei ollut kärsimätön sen vuoksi, että he eivät ymmärtäneet. Tämä vertaus on tietyllä tavalla avain monen muun vertauksen ymmärtämiseen. Vaikkakaan Jeesus ei ollut kärsimätön opetuslapsiinsa, näissä sanoissa piilee selvästikin varoitus. Hänen kertomansa vertaus kuvaa Jeesuksen kuulijoiden reaktiota ja on pohjana kaikille muille vertauksille.
14.Paavalikin ymmärsi olevansa kylväjä (1 Kor 3:6), ja kylväjiä ovat kaikki kristityt sananjulistajat.
15.Saatana on pyrkinyt tekemään Jumalan työn tyhjäksi aina Eedenin paratiisin ajoista lähtien, 1 Moos 3:1. Linnut esiintyvät tässä parvissa ja saattavat kuvata myös saatanan taholta tulevia monia erilaisia hyökkäyksiä.
16.Nämä ihmiset tuntevat, että sanalla on jotakin annettavaa heille, mutta koska heillä ei ole uutta sydäntä, he eivät kestä vainojen aikana. He ovat yhtä epäluotettavia kuin sää.
18.Tässä ei varoiteta oikeastaan rikkaudesta sinänsä, vaan sen viettelevästä voimasta. Raha pettää sen, joka panee luottamuksensa siihen. "Huolet (merimna)", levottomuus, joka vie ajatukset harhateille. Maaperä oli kyllä hyvää, ja kaikki näytti lupaavalta, paljon paremmalta kuin kahdessa edellisessä tapauksessa, mutta orjantappurat saivat ylivallan. Jeesus mainitsee kolme erilaista »orjantappuralajia»: arjen huolet, rikkauden houkutukset ja muut himot. Kaksi ensimmäistä edustaa erilaisia elämäntyylejä. Ne voivat tarkoittaa sekä köyhyyttä että rikkautta. Kummatkin voivat saada aikaan kiusauksia. Joku menehtyy huolten alle, toinen rikkauden hekumaan. "Himo (epithymia)" on voimistunut halu mihin suuntaan hyvänsä, ei välttämättä pahaan. Sanaa käytetään Ut:ssa myös hyvästä ja pyhästä kaipauksesta (Fil 1:23; 1 Tes 2:17). Tässä jakeessa puhutaan sellaisesta muiden asioiden haluamisesta, joka vaikuttaa hengelliseen elämään samalla tavoin kuin kaksi muuta »orjantappuraa».
20.Sydän, joka ottaa vastaan Jumalan sanan ja antaa sen vaikuttaa, tulee kantamaan hedelmää aivan luonnollisena seurauksena siitä. Kysymys ei ole ponnistelusta, vaan kyvystä ottaa lahja vastaan ja halukkuudesta antaa sanan itse tehdä tehtävänsä. Yksi hyvän siemenen jyvä antoi satona 30, 60 tai 100 jyvää.
Vertaus lampusta ja vertausten merkitys
21.Jeesus sanoo, että meidän tulee olla valona muille. Kysymys ei tässä ole minkään laatuisesta itsensä korottamisesta. Se olisi sanan vastaista. Valon ei pidä havitella lampunjalkaan pääsemistä tai huolestua vakan alle joutumisesta. Jumala pitää huolen valosta. Jos se on todellista valoa, Herra asettaa sen oikealle paikalleen. Sana "vuode" voi tarkoittaa myös penkkiä. Tuohon aikaan vain harvoilla oli sänkyjä, jotka olisivat olleet lattiatasoa korkeampia, niin että niiden alle olisi voitu asettaa jotakin. Vuode oli usein vain matto tai peite, joka asetettiin lattialle. Tämä selittää myös ne tilanteet, joissa Jeesus kehotti parannettuja ihmisiä ottamaan vuoteensa ja lähtemään.
22."Salattu, apokryfos", sanaa käytetään esim. apokryfisten kirjojen nimessä. Se tarkoittaa jotakin hämärää, epäselvää, kätkettyä.
23.Jokainen tilaisuus kuulla on ihmiselle kehotukseksi. On annettu paljon ohjeita siitä, miten tulee saarnata, mutta Jeesus kiinnitti pikemminkin huomionsa siihen, miten pitäisi kuunnella. On kuunneltava niin, että erottaa aidon epäaidosta ja pystyy ottamaan vastaan totuuden sanan. Tärkeätä on, ettei ole välinpitämätön hengellisestä ravinnostaan, Joh 10:5. Vrt. Matt 7:2.
25.Tämä on hengellinen kertotaulu. Se jolla jotakin on ja joka käyttää sitä, mitä hänellä on, saa lisää. Tämä totuus kuuluu Jumalan valtakunnan lakeihin. Tieto lisää tietoa. Jos ihminen käyttää saamaansa totuutta, se johtaa suurempaan ymmärtämiseen. Jos lahjaa ei käytä, asianomainen menettää sen.
Vertaus siemenestä
26.Nämä Jeesuksen sanat kuvaavat samaa asiaa kuin edellinen vertaus. Vrt. 1 Kor 3:6-7. Vain Markus kertoo tämän vertauksen. Siinä on tietty yhtymäkohta vertaukseen, joka on Matt 13:24-30:ssa ja kertoo vehnän joukossa olevasta rikkaruohosta, mutta vertaus ei ole sama. Kaikki kasvava on luonnonlain alaista. Maa vain on ja ottaa vastaan siemenen. Jos kylvetään hyötykasvin siementä, saadaan hyötykasveja, jos kylvetään rikkaruohoa, kasvaa rikkaruohoa. Näin on myös ihmissydämessä.
27.Kylväjän tehtävä on kylvää - ja odottaa. Maassa tapahtuu ihme riippumatta inhimillisistä voimavaroista, ja se tapahtuu kaikessa hiljaisuudessa, niin kuin useimmat muut ihmeet. Kasvamisen salaisuus on edelleen olemassa, kaikesta uudenaikaisesta tieteestä huolimatta. Luonnon kasvuprosessia, joka tapahtuu salassa, ei keskeytä inhimillinen rajoittuneisuus. Tämä on totta maallisissa asioissa, ja yhtä totta se on hengellisissä. Ainoastaan Jumala voi antaa elämän ja kasvun.
28.Kasvua ei saa aikaan maa, mutta se tarjoaa kasvupohjan ja antaa tarvittavat aineet siemenen kasvua varten. Siemenen ominaisuudet ratkaisevat, millainen on tulos. Kaikki Jumalan valtakunnassa on säädetty niin, että hedelmä kasvaa, mutta kaikki on Jumalan työtä. Me emme pysty saamaan aikaan hedelmää itsestämme. Ihmisen osuus rajoittuu kylvämiseen ja elon korjaamiseen. "Itsestään (automatos)", automaattisesti, spontaanisti. Sanaa käytetään vain tässä ja Apt 12:10:ssa.
Vertaus sinapinsiemenestä
30.Sinapinsiemen näyttää olleen juutalaisten keskuudessa usein käytetty vertauskohta, ks. Matt 13:31. Sen, että vähäinen alku voi johtaa suureen tulokseen, tulee rohkaista kaikkia hyvää työtä tekeviä, ja havahduttaa ne, jotka tekevät työtä pahan palveluksessa. Tämä on ensimmäinen kerta Jeesuksen julistuksessa, kun hän käyttää ilmaisua »me» samaistaakseen itsensä kuulijoiden kanssa. Pelloille kylvettävien siementen joukossa ei tunnettu sinapinsiementä pienempiä.
32.Vaikka alku on heikko ja vähäinen, tulos voi muodostua suureksi. Ei koskaan pidä halveksua pienten alkujen päivää (Sak 4:10).
33.Markus mainitsee vain muutamia harvoja Jeesuksen kertomista vertauksista. "»Sen mukaan kuin he kykenivät kuulemaan»" voi tarkoittaa sekä heidän vastaanottokykyään että sitä aikaa ja kärsivällisyyttä, joka heillä oli. Korostetaan, että hän puhui heille "»sanaa»". Sana, joka näissä vertauksissa puhuttiin, oli »Jumalan valtakunnan salaisuus» (j. 11). Jeesus sovelsi sanomansa kuulijoiden mukaan. Ei niin, että hän olisi muuttanut asiaansa heidän makunsa mukaiseksi. Hän tiesi, mitä heidän sydämissään liikkui ja mitä he kykenivät omaksumaan. Hän puhui tavalla, joka soveltui heidän hengelliseen vastaanottokykyynsä. Tämän he pystyivät ymmärtämään ja tästä he olivat myös vastuussa.
34.Tämä ei merkitse, että hän ei olisi milloinkaan opettanut muulla tavalla. Siitä, mitä hän opetti vertausten avulla, he eivät saaneet kuulla muulla tavoin. Jaetta ei pidä käsittää niin, että kansa, joka kuuli vain vertaukset, ei ymmärtänyt mitään niiden sisällöstä. On selvää, että Jeesus selitti kaiken tarkemmin opetuslapsille keskustellessaan seikkaperäisemmin heidän kanssaan. Vertauksilla puhumisen menetelmä samalla tuomitsi heidän velttoutensa ja toi esiin heidän tarpeensa valmistautua Jumalan valtakunnan tulemiseen. Se ilmentää myös sitä jumalallista armoa, joka tahtoo pelastaa ja varjella.
Jeesus tyynnyttää myrskyn
35.Jos opetuslapset olisivat muistaneet nämä Jeesuksen sanat joutuessaan myöhemmin myrskyyn, heidän ei olisi tarvinnut pelätä. Hän sanoi, että he menisivät yli toiselle rannalle, eikä kukaan voinut muuttaa hänen suunnitelmiaan.
36.Jeesus oli erittäin rasittavan päivän jälkeen väsynyt, ja he ottivat hänet mukaansa ilman enempiä valmisteluja, hänen ollessaan jo veneessä. Tekstistä käy selvästi ilmi, että heillä oli kuulijajoukko ympärillään myös järvellä. Osa kansanjoukosta seurasi häntä. Nämäkin olivat mukana myrskyssä, eikä heistäkään kukaan hukkunut siihen. Jeesuksen vene ei ollut ainoa, joka pääsi maihin hyvässä kunnossa. Opetuslapset ottivat Jeesuksen mukaansa lähinnä matkustajana, mutta ei kestänyt kauan, ennen kuin hän olikin laivan kapteeni. Poistuminen järveä pitkin oli itse asiassa ainoa mahdollisuus päästä kansanjoukosta. Ranta oli täynnä kansaa, eikä siellä voinut vetäytyä erilleen.
37.Gennesaretin järvi on kuin allas, ja siinä on usein valtavia myrskyjä. Rajuilma oli niin ankara, että Matteus (8:24) käyttää samaa sanaa, jota yleensä käytetään maanjäristyksestä. Luukas sanoo (8:23), että he olivat vaarassa. Jeesuksen nukkuminen ei merkinnyt sitä, että hän ei olisi välittänyt opetuslapsista. Hän oli sanonut, että he menisivät järven yli toiselle rannalle, ja sinne he halusivat päästä, vaikka he eivät olleet herättäneet häntä. Kristus ei ota palvelijoitaan pois myrskyistä, mutta hänellä on kaikki hallinnassaan, kun joudumme niihin.
38."Päänalunen" oli venheen perätuhto. Perämies istui usein tällä tuhdolla, ja siihen saattoi purren kapteeni nojata päänsä nukkuessaan. Tämän ainoan kerran Raamatun kirjoittajat ovat katsoneet tarpeelliseksi mainita Jeesuksen nukkuneen. Se tapahtui siis hirmumyrskyssä! Hän nukkui, koska hän oli väsynyt, ja hän saattoi nukkua, sillä hänellä oli ehyt suhde Isään. Jeesuksen inhimillisyys käy tästä selvästi esiin. Hänellä oli samanlainen ruumis kuin meillä. Hän tarvitsi lepoa rasittavan päivän jälkeen. Opetuslasten levottomuus johtui heidän heikkoudestaan ja uskon puutteestaan. He olivat innokkaita rukouksessa, mutta heikkoja uskossa.
39.Jeesus ei nuhdellut epäuskoisia opetuslapsia, vaan uskomatonta myrskyä. Tässä käytetään samaa ilmaisua kuin 1:25:ssä, jolloin Jeesus nuhteli riivaajaa. Tuulen yltyessä Jeesus heräsi, eikä hän ainoastaan käskenyt tuulen hiljentyä, vaan myös pysyä rauhallisena. Olemme paremmassa turvassa siinä myrskyssä, jonka Herra meille lähettää, kuin siinä hiljaisuudessa ja rauhassa, jota koemme maailman meille hymyillessä.
40.Heillä oli kyllin uskoa, että he ymmärsivät herättää Jeesuksen. Hätä pakotti heidät siihen, mutta heidän uskoonsa sekoittui epäuskoa. Kuinka (pès) tämä voi olla mahdollista? Maailmankaikkeuden ja pienen järven Luoja oli heidän mukanaan venheessä. Opetuslapset olivat tunnustaneet hänen olevan Messiaan, ja he pitivät häntä Messiaana, mutta heidän käsityksensä oli vielä kovin epäselvä.
41.Heidän pelkonsa oli suuri. Se oli kunnioitusta, pelkoa yliluonnollista kohtaan. Voisi otaksua, että opetuslapset olisivat tähän mennessä tottuneet niin Jeesuksen ihmetekoihin ja voimaan, että olisivat valmistautuneet mihin tahansa, mutta Jeesus järjesti heille lakkaamatta yllätyksiä.